top of page
Search

Ennätysmäärä venäläissotilaita itärajalle

Writer: Tomi Immonen
Tomi Immonen
Aug 14
2 min read

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 15.8.2026


Suomen turvallisuusympäristö ei välttämättä rauhoitu Ukrainan sodan päättyessä, vaan päinvastoin. Venäjä valmistautuu jo seuraavaan, Ukrainan sodan jälkeiseen vaiheeseen.


Se laajentaa vanhoja varuskuntia ja rakentaa uusia Suomen lähialueille. Tavoitteena on sijoittaa itärajan tuntumaan jopa 80 000 sotilasta. Pelkästään Karjalan alueella joukkojen määrän arvioidaan kasvavan noin 3 000 sotilaasta 15 000:een.


Kun nämä varuskunnat täyttyvät, kasvaa samalla väistämättä myös sotilaallinen ja poliittinen paine Euroopan unionin ja Naton maarajalla.


Mutta keitä rajan taakse on tulossa?


Venäjä on täydentänyt joukkojaan jopa vankiloista. Lyhyellä, parin viikon pikakoulutuksella ei rakenneta tottelevaista ammattiarmeijaa eikä istuteta kunnioitusta kansainvälisiä sopimuksia, sodan sääntöjä tai ihmiselämää kohtaan.


Rintamalla on kyse selviytymisestä, ja keinot ovat sen mukaisia. Samalla Venäjä on valmis maksamaan valtavaa hintaa. Arvioiden mukaan se menettää Ukrainassa noin tuhat sotilasta päivässä. Tänäänkin.


Ukrainassa on yli 700 000 venäläissotilasta. Kun aseet joskus vaikenevat, osa heistä palaa takaisin yhteiskuntaan mielenterveytensä menettäneinä, traumatisoituneina ja sodan muuttamina. Mukana ovat myös rikolliset, jotka on värvätty rintamalle vankiloista.


Harva uskoo, että tällainen kehitys vähentää väkivaltaa Venäjällä. Osa näistä miehistä sijoitetaan Suomen lähialueille uusiin varuskuntiin.


Siksi uskon, että jännite itärajalla kasvaa tulevina vuosina. Putinin Venäjä kunnioittaa vain voimaa ja uskottavaa puolustuskykyä. Siksi Suomen on pidettävä huolta omastaan.


Onneksi emme ole enää yksin, vaan osa Natoa. Yksinäistä valtiota olisi paljon helpompi painostaa ja uhkailla.


Suurvaltojen katse kääntyy pohjoiseen. Jäämeren merireittien merkitys kasvaa. Venäjällä on maailman suurin arktisiin olosuhteisiin soveltuva laivasto ja huomattavat strategiset intressit alueella.


Ja myös maailman suurin ydinasekeskittymä valvottavana Kuolassa. Pohjolasta on tulossa yhä tärkeämpi turvallisuuspoliittinen näyttämö.


Seuraava hallitus joutuu tekemään päätöksiä muuttuneessa maailmassa, jossa turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Tulevissa vaaleissa päätetään siitä, millaista kokemusta, osaamista ja harkintakykyä eduskuntaan valitaan. Rajat auki vai suomalaiset ensin. Sinisilmäisyyttä vai realismia.


Turvallisuus ei ole yksi politiikan osa-alue muiden joukossa. Se on perusta, jonka varaan myös talous, hyvinvointi ja yhteiskunnan vakaus rakentuvat. Ilman turvallisuutta ei ole kestävää taloutta.

 
 

Recent Posts

See All
Grillataan liito-​oravat sähköverkossa

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 24.10.2026 Ranskassa ja Italiassa on sotatila kaduilla. Yle uutisoi niistä niin vasemmistolaisesti kuin suinkin pystyy. Ei haluta suomalaisille liian raakaa eli to

 
 
Jo saapui armas aika – ja vaalit valheineen

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 6.6.2026 Suvivirsi on osa suomalaisen kansan sielua, ollut jo usean sukupolven ajan. Se ei uhkaa ketään – ellei joku koe koivun hiirenkorvien olevan ideologinen lo

 
 
Mitä sinä kysyisit presidentiltä?

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 21.3.2026 Tammikuussa mediassa keskusteltiin kiivaasti Grönlannista, arktisen alueen turvallisuudesta ja siitä, kuinka USA sieppasi Venezuelan presidentti Maduron.

 
 

Ota yhteyttä

Puhelin: 09 432 3053

Sähköposti: tomi.immonen(at)eduskunta.fi

00102 Eduskunta

©2026 by Tomi Immonen

bottom of page